torstai 17. elokuuta 2017

VAMMAISVASTUSTUSTA

Vastasin viime marraskuussa haasteeseen otsikolla Tilinpäätös. Kirjoitin kolme asiaa, joista stressasin:
1. En saanut kirjettä keväällä.
2. En saanut kirjettä kesällä.
3. En saanut kirjettä syksyllä.
Itse asiassa odotin kirjettä kaksi vuotta. Lupasin kertoa, mitä kirjettä odotin, sitten kun on sen aika. Nyt on se aika ja pidän lupaukseni.


Sain Hallinto-oikeudesta myönteisen päätöksen hallintoriidassa, joka koski palkkaani 19 kuukauden ajalta. Olin jättänyt puheterapeutin työni avustaakseni kehitysvammaista veljeäni, joka oli kiireellisen avun tarpeessa. Kunta oli tehnyt lainvastaisen päätöksen, jonka vuoksi jouduin tekemään töitä ilman palkkaa tuon puolitoista vuotta. Ei ollut muuta mahdollisuutta.

Olen aina lapsellisesti ajatellut, että Suomessa vammaisten asiat ovat hyvin, koska laki turvaa heidän asemansa. En ole tiennyt, että kunnat häikäilemättömästi rikkovat lakia, sillä harva pystyy taistelemaan vammaisten oikeuksien puolesta. Siis sen puolesta, että lakia noudatettaisiin.

Vammaispalvelun lainsäädännön tuntevia juristeja on vähän tai ei ainakaan saatavilla silloin kun tarvittaisiin. Usein ainoa mahdollisuus on perehtyä asiaan itse. No, nyt minä ainakin osaan vammaispalvelun ja edunvalvonnan aihepiiriin liittyvät lait etu- ja takaperin. Sille osaamiselle nimittäin on ollut käyttöä.

Vuosien 2013 - 2017 aikana meidän kunnan vammaispalvelu on toiminut suorastaan uskomattomalla tavalla:

- Otti kehitysvammaiselta oikeuden henkilökohtaiseen avustajaan vastoin lakia.
Hallinto-oikeus palautti kehitysvammaiselle oikeuden avustajaan.

- Olisi pakottanut meidät perhehoitajiksi vastoin omaa suostumustamme.
Onneksi Hallinto-oikeus oli meidän puolellamme.

- Olisi pakottanut kehitysvammaisen perhehoitoon vastoin hänen omaa tahtoaan, mikä olisi tarkoittanut hänen itsemääräämisoikeutensa menettämistä.
Onneksi Hallinto-oikeus oli kehitysvammaisen puolella.

- Jätti maksamatta avustajalle palkan 19 kuukauden ajalta.
Hallinto-oikeus määräsi maksamaan kaiken korkoineen päivineen.

- Lainvastaisella toiminnallaan aiheutti avustajan pitkän sairasloman ja pitkäaikaisen terveyden menetyksen.
Terveyttä ei valitettavasti saa minkään instanssin päätöksellä takaisin.

- Määräsi kehitysvammaiselle laajat tutkimukset Kehitysvammapoliklinikalla, mutta kun tulokset eivät olleetkaan kunnalle mieluisia, sivuutti ammatti-ihmisten näkemykset täysin.
Onneksi Hallinto-oikeudessa kunnioitettiin asiantuntijalausuntoja ja toimittiin niiden mukaan.

- Halusi ulkopuolisen edunvalvojan vastoin kehitysvammaisen omaa suostumusta. Toisin sanoen kunta halusi rajoittaa kehitysvammaisen oikeutta määrätä itseään koskevia asioita ilman perusteltua syytä.
Maistraatti onneksi toimi lain mukaan eikä määrännyt edunvalvojaa vastoin kehitysvammaisen omaa tahtoa.

- Lainvastaisilla ja kaikin puolin tylyillä toimintatavoillaan aiheutti valtavasti inhimillistä kärsimystä kehitysvammaiselle itselleen ja hänen lähipiirilleen.

On tullut kirjoitettua muutakin kuin blogia...

Kaikkeen tähän kului neljä ja puoli vuotta. Typerästä tappelusta aiheutuneita kustannuksia kunnalle en ole laskenut, mutta summa on huikea ottaen huomioon sen miten paljon Vammaispalvelun työntekijöiden ja esimiesten aikaa asiaan on käytetty.

Koska vammaispalvelun henkilöstön sekä heidän esimiestensä ja kunnan käyttämän neuvoja antavan lakimiehen kouluttaminen tulisi kalliiksi ja asennemuutos on ehkä jopa mahdotonta, ehdottaisin Vammaispalvelun nimen muuttamista Vammaisvastustukseksi. Muutos olisi täysin ilmainen. Vanhat Vammaispalvelu-nimikkeellä varustetut kirjekuoret voisi käyttää loppuun ruksaamalla yli palvelu-sana.


Miten tämä sitten liittyy puutarhaan? No, sillä tavalla, että meille on tulossa huikean kaunis puutarha. Olen nimittäin päättänyt, että mitä enemmän Vammaispalvelu kiusaa, sitä kauniimman puutarhan teen.

6 kommenttia:

  1. Olethan kannellut asiasta myös oikeusasiamiehelle? Jos et, niin ehdottomasti kannattaa tehdä se jatkossa heti. Sieltä saa myös neuvontaa jos tarvitsee. Hallinto-oikeus antaa päätökset, mutta oikeusasiamies voi tutkia viranhaltijoiden menettelyn oikeellisuutta ja vaatia kunnalta toimia (menee tod näk rivakammin kuin hitaassa oikeusprosessissa). Itse en ole yllättynyt tästä miten jotkut, varsinkin ne pienemmät kunnat, rikkovat räikeästi lakia mm. säästöihin vedoten. Erityisesti näin heikommassa asemassa olevien kohdalla. Toki on hyviäkin kuntia ja kaupunkeja, jotka hoitavat asiat esimerkillisesti. Ikävä totuus on myös, että julkisuus tekee yleensä hyvää asioiden hoitamiselle...lehtiin kannattaa kirjoitella epäkohdista. Negatiivinen julkisuus ei välttämättä houkuta kuntia. Tsemppiä teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, miten ihanaa on, että ymmärrät minua, Sametti Hortensia! Olen kannellut eduskunnan oikeusapumiehelle ja vaatinut kunnan päättäjiä vastuuseen teoistaan. Asia on siis käsittelyssä. Ihmeellistä on, jos oikeusapumies ei puutu viranhaltijoiden toimiin kun oikeus on jo kahdessa eri käsittelyssä todennut kunnan virkamiesten toiminnan lainvastaiseksi.

      Tällä hetkellä kehitysvammaisen veljeni asiat ovat niin kuin niiden pitää lain mukaan olla. Haluan kuitenkin virkamiehet vastuuseen, etteivät he jatkaisi samaa toimintaa ja tekisi samoja vääryyksiä muille.

      Niin. Säästetään mukamas. Säästöihin on turha vedota, sillä lain mukainen toiminta olisi tullut monta kertaa halvemmaksi. Joskus tekisi mieli tehdä laskelmat ja julkaista ne...

      Joo, julkisuutta tarvitaan ja siksi kirjoitin tämän ja jatkan varmaan jossain muodossa lisääkin. Ihan vain puolustaakseni muita vammaisia.

      Kiitos sinulle ja hyvää elokuun jatkoa!

      Poista
  2. Olin muutaman kauden kotikuntani vammaisneuvostossa potilasjärjestön edustajana. Vammaisneuvostolla ei ole päätösvaltaa, vaan lähinnä se tarkkailee ja toimii antaen esimerkiksi lausuntoja vammaisiin liittyvissä asioissa. Koin ääretöntä turhautumista ja tuulimyllyjä vastaan taistelemista, sillä olimme vain jonkinlainen pakollinen elin, jonka sanalla ei ollut mitään painoarvoa. Pahinta minusta oli kunnan eri tahojen asettamien vammaisneuvostojäsenten käyttäytyminen ja asenne eri vammaisryhmiä kohtaan. Usein nauroivat ihan suoraan ja totesivat, että vammaisneuvoston toiminta nyt on sellaista julkisuusteatteria, eikä sitä kannata niin vakavasti ottaa. Ei vammaisten asioiden järjestäminen aina ole edes rahasta kiinni, vaan myös asennekysymys. Ihmiset jotka eivät itse pysty itseään puolustamaan, on helppo jättää huomioimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu mukavalta, Between, että ymmärrät! Ihan varmasti on ollut hyvin turhauttavaa puhua kuin seinille - tai vielä pahempaa: vammaisneuvostoa halventavalle taholle. Olen kokenut aivan samanlaista halveksivaa kohtelua.

      Vammaisten asia ei todellakaan ole rahasta kiinni. Uskallan arvioida, että lain mukainen ratkaisu on juuri se taloudellisesti järkevin vaihtoehto. Asennekysymys se eniten on.

      Toivottavasti tilanne muuttuu pian. Olen toiveikas sen suhteen, sillä onhan sen muututtava kun ensimmäiset päättäjät saadaan vastuuseen. Siitä se lähtee.

      Kiitos vielä ja iloista syksyä sinulle!

      Poista
  3. Hyvä Pauliina! Ymmärrän täysin tämän blogikirjoituksen. Myö käytiin vastaavista asioista viäntöö miun vanhimman sisaren tappauksessa kolome vuotta. Miun isosisko kanto suurimman vastuun van myö oltiin mukana koko sisarus-sarja ja isä. Aluehallintovirasto, hallinto-oikeus ja korkeinhallinto-oikseus on läpi käyty, ja kunta tek uuven piätöksen ja 'myöns tappionsa'. Assii ol jo mänössä oikeusasiamiehelle kun piätös tul ja siellä se on edelleen. Kaikki oikeusasteet totesivat miksi on tehty lainvastasii piätöksii ja assii on vieny kohtuuttoman kauan. Meillä kolome vuotta! Kyllä juhlapuhheissa huastetaan kauniisti ja hyvvee luppaillaan van tottuus voip olla toinen! Voimia jatkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Ulla! Vertaistukea tarvitaan ja tämä on juuri sitä. Meidän taistelut on onneksi voitettu, mutta taistelen edelleen toisten vammaisten asioiden puolesta.

      En ikinä olisi uskonut, että joudun ihmisoikeustaistelijaksi Suomen maassa, mutta niin vain kävi.

      Meidän ei tarvinnut viedä asiaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta prosessi kesti silti kauan kun kaksi kertaa jouduimme oikeutta käymään. Kuntahan ei tappiotaaan myönnä, vaikka ovat joutuneet maksamaaan oikeuskulut ja kaikki. He kuulemma silti ovat oikeassa :-o.

      Luulenpa, että oikeusasiamiehellä on näitä vammaisasioita siellä ihan jonoksi asti :(. Oikeusprosessit vievät kohtuuttoman kauan ja jatkuvasti tulee vain lisää tapauksia. Onhan kuntien toiminnan muututtava. Uskon niin.

      Voimia teillekin ja toivottavasti vammaisten asiat ihan oikeasti muuttuvat parempaan suuntaan. Hyvää elokuuta!

      P.S. Puutarhan multaan on kaivettu monet huolet ja murheet. Onneksi on puutarha!

      Poista