torstai 28. syyskuuta 2017

KIVI, PAPERI, SAKSET

Kyllä nykyajan lapsilla on helppoa: kaikki kiistakysymykset voidaan ratkaista helposti, nopeasti ja ilman mitään välineitä käyttämällä Kivi-paperi-sakset –tekniikkaa eli KPS:ää.* Se sopii melkein asiaan kuin asiaan, on puolueeton ja lahjomaton. Toista oli meidän lapsuudessa, jolloin piti etsiä tikkuja voidakseen vetää pitkää tikkua asian ratkaisemiseksi tai hakea paperilappuja ja kynä arvonnan järjestämiseksi. Tuskinpa Kivi-paperi-sakset uusi keksintö on, mutta me emme lapsena tienneet siitä.

Tämä tuli mieleeni kun tyttäreni tuli kysymään ratkaisua johonkin pieneen kiistakysymykseen juuri kun olin saksilla leikkaamassa juurimattoa kivipolkua varten. Juurimatto ei nyt ihan paperia sentään ole, mutta melkein yhtä helppoa sitä on leikata.

Perennat rönsyilevät vielä keskeneräisen kivipolun reunoilla.

Minä olen leikkinyt omaa Kivi-paperi-sakset –leikkiäni jo monta kesää. Ensimmäinen kivipolku valmistui jo ennen taloa. Tein sitä samaan aikaan kun rakennusmiehet ahkeroivat talon katolla. Seuraavana kesänä valmistuivat Itäväylä, Joukon polku, Sivupolku ja yksi länsipuolen polku, jolla ei ole nimeä. Seuraavana kesänä ahkeroitiin Portin polku, Välitilan polku, Joulupolku ja pieni polun pätkä kompostien väliin. Tänä kesänä valmistuivat Kanalan polku, Verstaan polun pätkä ja Hedelmätarhan polku sekä muutama askelpolku istutusten väleihin.

Portin polku on toinen puutarhamme viivasuorista poluista. Se seuraa herukka-aidanteen viertä.

* Leikki menee niin, että molemmat leikkijät sanovat yhdessä kättä edessään rytmikkäästi heiluttaen: ”kivi, paperi, sakset” ja heti sen jälkeen kumpikin ilmaisee kädellään jonkin näistä kolmesta vaihtoehdosta. Kivi on käsi nyrkissä. Paperi on käsi avoinna. Sakset tehdään etu- ja keskisormella. 

Mikään näistä ei ole ylivoimainen muihin nähden, vaan millä tahansa vaihtoehdolla voi voittaa tai hävitä. Kivi voittaa sakset, koska se tylsyttää ne. Paperi puolestaan voittaa kiven, koska paperi voi peittää kiven, kääriä sen sisäänsä. Sakset voittavat paperin, koska saksilla voi leikata sen. Jos molemmat näyttävät saman esineen, toistetaan rimssu uudestaan.

Tekniikkaa voi käyttää luovasti vaikka mihin. Vaikkapa: ”Otetaanko jäätelötuutit vai –annokset? Jos sä voitat, otetaan tuutit ja jos mä voitan, niin otetaan annokset.” Tällä tekniikalla ratkeaa niin pelin aloittaja kuin roskapussin viejäkin. 

Polkukivien välissä kasvaa polkuhaarikko ja vieressä sitruunatimjami.

Minun ihan omasta Kivi-paperi-sakset -leikistäni kerron seuraavalla kerralla.

Tervetuloa, sinä Blogit.fi - sivuston kautta seuraajaksi liittynyt! Toivon sinun saavan iloa jutuistani ja kuvistani.

16 kommenttia:

  1. Olen yrittänyt etsiä tietoa, mihin asioihin tuo Blogit.fi:n lista perustuu. Onko sinulla tietoa?
    Ihania kuvia olet taas ottanut. Mukavaa loppuviikkoa teidän perheelle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla ei valitettavasti ole tietoa siitä. Kannattaa kysyä. Heillä on joku palauteosoite, jota kautta varmasti saat tietoa. Olen itsekin ihmetellyt sitä.

      Kiitos mukavasta palautteesta! Kiitos samoin, oikein hyvää loppuviikkoa teillekin!

      Poista
  2. Onpa kauniita ja kutsuvan näköisiä kivipolkuja.
    Tuo kivi, paperi ja sakset leikki on hauska ja varmasti hyvin monelle jo lapsuudesta tuttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kruunu Vuokko! Minä tykkään kuljeskella puutarhassa, siksi tarvitsen paljon polkuja. Tuolit ja riippukeinut ovat minulle vain koristeita ;)

      Minä kuulin tuosta leikistä vasta aikuisena. Nythän se on muodissa koululaisten keskuudessa:)

      Poista
  3. Paljon oot kivipolokuja tehny. Onko kaikki luonnonkivistä? Meilläkin sitä hommoo ois. Hyvvee viikonloppuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, onhan niitä tullut väännettyä. Pitää ihan mitata paljonko niitä on. Luonnonkivistä on suurin osa. Vain potagerin käytävät ovat tiilistä. Nyt on kivet loppu, mutta lisää on tulossa kun mies aloittaa lampiprojektinsa. :)

      Kiitos samoin, oikein mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  4. Ihania polkuja sinulla on ja kivoja ajatuksia taaskin tuon KPS - teeman ympäriltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta palautteesta, Kaisu! Tarvitsen polkuja paljon ja onneksi kiviä on riittänyt omasta takaa. On siitä ollut sekin hyöty, että kiville on tullut käyttöä. Ei ole tarvinnut viedä minnekään muualle. KPS siis jatkuu aina vain :)

      Poista
  5. upeat kivipolut! Minun käsittääkseni blogit -listan sijoutus perustuu siihen, kuinka moni palveluun kirjautunut lukee blogia viikon aikana palvelun kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sussi! Jos se listasijoitus riippuu viikon lukijoista, niin sitten ymmärrän miksi seuraajien määrällä ei ole suoraa vaikutusta sijoitukseen. Ne kun eivät näytä menevän ihan suuruusjärjestyksesssä. Ihmettelinkin miten yksi seuraaja voi muuttaa tilannetta sadoilla :)

      Poista
  6. Hyvin kuvaa polkusi slämän spätasaisuutta, on sileää jalkapohjaa hivelevää tasaisuutta on repiviä reuna terävyyksiä, kaltevaa alaspäin vievää ja ylöspäinkohoavaan toivon antavaa, nostavaa. Ja vielä niin kaunista kokonaisuudessaan. Ihan huikea suoritus, mielen vahvistus ja lihakset ne on ylpeitä sinusta sinnikyydessäsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentistasi! Sitähän se elämä on - välillä vähän rosoista, yllättävääkin. Ei täydellistä, mutta usein kaunista. Monimuotoista. Onneksi aina paistaa aurinko, mutta välillä vain pilvet ovat edessä ;)

      Poista
  7. Siistin näköisiä polkuja. Blogit.fi sijoituksissa ei ole mitään tolkkua. Ensin ollaan top-10 listalla ja seuraavana viikkona pudotaan vähiten luetuimpien blogin joukkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Täytyypä yrittää kysyä tuota listasijoitusasiaa. Kerron täällä, jos saan siihen selvyyden.

      Poista
  8. Hei, kaunis tuo sinun herukka-aidanne!
    Mikä on taimiväli tuossa? Entäpä etäisyys köysiaidalta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Kiitos!

      Anteeksi, kun vastaan näin myöhään.

      Istutin herukat suositusten mukaisesti, olikohan se metrin välein. (En ole kyllä ihan varma, sillä suosituksissa oli vähän vaihtelua.) Myöhemmin huomasin, että ne olivat liian tiheässä.

      Köysien väli on reilu metri. Se on aika hyvä. Sen sijaan vieressä oleva polku on aivan liian kapea. Nykyisin herukan versot kurkottelevat koko polun yli. Polku siis saisi olla ainakin puoli metriä nykyistä kauempana herukkarivistä.

      Poista